FinFami Satakunta ry toteutti yhteistyössä SAMKin kanssa kyselytutkimuksen (Seppälä, S. & Helperi, E. 2023), jossa kartoitettiin 18-35 vuotiaiden nuorten hyvinvointia ja arjen haasteita. Opinnäytetyönä toteutettuun kyselyyn vastasi kaikkiaan 74 nuorta.
Puolet vastaajista oli 21-25 -vuotiaita nuoria. Vastaajissa 22 % oli 31-35 -vuotiaita, 20 % 26-30 -vuotiaita ja loput 8 % oli 18-20 -vuotiaita nuoria.51 % vastaajista kertoi, että heidän läheisensä oirehtii psyykkisesti. 45 % puolestaan ilmoitti oirehtivansa itse psyykkisesti.
Eniten nuoria kuormittivat rahatilanne (58 %), omasta jaksamisestaan oli huolissaan puolet vastaajista ja mielenterveydestään ja tulevaisuudesta huolta kantoi 33 % vastaajista. Yksinäisiksi itsensä koki 23 %. 28 % ilmoitti olevansa huolissaan läheisensä mielenterveydestä.
Läheisen mielenterveysongelmien kuormittavuudesta kysyttäessä, 48 % vastasi läheisen psyykkisen oireilun kuormittavan heitä. Kuormitusta kuvattiin kohtalaisesta erittäin merkittäväksi. 24 % koki tilanteen joko jokseenkin tai erittäin raskaaksi itselleen.
Nuoret kuvasivat omaistilannettaan seuraavasti:
-“Huoli.”
-“Toiveissa olisi, että kykenisi auttamaan läheistä jollain tapaa.”
-“Huonoja ajatuksia.”
-“Surettaa, tarve auttaa jopa oman jaksamisen yli.”
-“Väsyttää, rasittaa, kuormittaa, pelottaa.”
-“Huolta, murhetta.”
-“Epätoivoa, häpeää, ärsytystä, surua.”
-“Epävarmuutta.”
-“Huolta, epävarmuutta, epätietoisuutta… riittämättömyyden tunnetta.”
-“Päivittäin miettii, että toistuuko itsemurhan yritys.”
-“Läheisten (psyykkisesti oirehtivien) käytös vaikuttaa omaan mielialaani ja vie paljon omaa energiaani.”
-“Totta kai se huolestuttaa ja laittaa omaa mieltäkin matalaksi.”
Muita huolenaiheita olivat työ, uni, opiskelu, ihmissuhteet ja lapsiperhearki. Tukiverkot puuttuivat 11 % vastaajista ja päihteiden käyttö huolestutti 5 %:a vastaajista. Myös kiusaaminen mainittiin.
47 % vastanneista arvioi, että edellä mainitut huolenaiheet rasittivat heitä merkittävästi tai melko paljon. Eniten vastaajat toivoivat tukea ja apua ahdistukseen ja sosiaalisten tilanteiden pelkoon, elämänhallintaan, yksinäisyyteen ja rahatilanteeseen sekä perhe-elämän ja opiskelujen yhdistämiseen, etenkin työssä jaksamiseen.
Kyselytutkimuksessa selvitettiin myös minkälaisia tukipalveluja nuoret voisivat käyttää. 65 % vastasi voivansa käyttää ammattilaiselta saatua keskustelutukea ja 32 % tietoa antavaa neuvontaa. 41 % toivoi saavansa tuen kautta keinojen ongelmien ratkaisemiseksi. Sen sijaan ryhmämuotoista tukea ja apua hyödyntäisi vain 8 % vastanneista ja verkosta saatavaa tietoa ja apua (webinaarit, Teams tai puhelimitse) hakisi vain keskimäärin 4 % vastaajista. Avovastauksissa mainittiin kuitenkin vertaistuen auttavan. Nuoret kertoivat arvostavansa ajanvarauksetonta palvelua ja ammattialisen kanssa keskustelua.
Vaikka nuoria näyttäsi arki kuormittavan merkittävästikin (47 %), vain 15 %:lla tarve tukipalveluille oli merkittävä tai melko suuri. Jonkin verran tarvetta tukipalveluille koki olevan 24 % nuorista.
Nuorten mielenterveyden ennaltaehkäisevään matalankynnyksen tukeen tulisi satsata. Kuten tutkimuksessa todetaan, kuormitusta voitaisiin vähentää lisäämällä matalankynnyksen keskustelutukea jakamalla tietoa ja tarjoamalla keinoja nuoria kuormittaviin elämäntilanteisiin, yhdessä heidän kanssaan pohdiskellen.
Avun muoto, tapa ja tavoitettavuuskysymyksissä nousevat esiin entistä selvemmin rajapinnat ylittävän yhteistyön tarve ja tiedon levittäminen. Nuorten aikuisten tilanteiden näkeminen kokonaisuutena auttaa nuorta itseään hahmottamaan tilanteen, johon voidaan yhteistyöllä löytää nuorten aikuisten tarpeista ja omista toiveista kumpuavat ennaltaehkäisevät tukikeinot, joissa kolmas sektori on ketterä ja matalankynnyksen tukimuotojen edelläkävijä. Kohtaaminen lievittää ahdistusta ja erilaisuuden tunnetta ja vahvistaa pystyvyydentunnetta ja itsetuntoa.
Lisätiedot ja yhteydenotot
